Viikonloppu vierähti taas, kiitos Essi ja Virva kommenteista!

Onko sulla Virva teistä digikuvaa että voisin lisätä teidän kuvan blogiin? Ylva on varmaan kasvanut hirmusti. :) Tulkaa taas käymään täällä niin päästetään pennut riehumaan. Emppu on saanut kokemusta nyt aika monesta koirasta, osaa ehkä paremmin koirien kieltä eikä ärsytä Ylvaa niin paljon kuin viimeksi :).

Vai että sitruunapanta Ossille, oon kuullu että se toimii hyvin vaikka eihän se haukkumisen syytä tietenkään pois vie. Jonkin lähteen mukaan se on myös väliaikainen apu, tottumisen jälkeen eivät sitruunatkaan auta jos haukkuminen on koiralle palkitsevaa toimintaa. Mut ymmärtäähän tuon turhautumisen kun on kaksi mölyävää pientä :). Kokeile ihmees, se on kuitenki kohtuullisen koiraystävällinen tapa ja kaipas se koirallekin on parempi jos emäntä on paremmalla tuulella. Haukkuminen on niin hankala karsittava, siinä menee varmasti hermot moneen kertaan.. Mä alan totutella ajatukseen että Emppu on koira, ja koirat haukkuu.. Nyt oon huomannu että sen haukkuminen ei aina välttämättä oo epävarmuutta, välillä se haukkuu innostuksesta. (Esim ku mennään mummolan ovelle.) Olen yrittäny siedättää pelkohaukkumista, ja pysähtyä ja odottaa kun haukkuminen on innostumishaukkumista.

Ainii me ollaa opittu uus temppu! Vähään aikaa ei oo temppui tehtykään koska siedätys on vienyt niin paljo "koulutusenergiaa", mutta nyt se alkaa olee aika arkijuttu (sitä on edelleen tehtävä joka päivä), mutta ehkä on aika vähän temppuillakkin. Opetin Empulle kiertämisen itseni ympäri (myötäpäivään) kosketuskepin avulla. Nyt kosketuskeppiä ei enää tarvita, ja olen liittänyt kiertämiseen myös käskyn (=kaksi taputusta vasemmalle reidelle). Myös pihan lapset on hieman osallistunut koulutukseen. Ne laittoi Empun istumaan ja makaamaan, Emppu totteli hianosti kun ymmärsi jutun juonen. Vielä se niille haukkuu, mutta käy kuitenkin hakemassa namit :). Ehkä ne lapset voidaan joku päivä tervehtii haukuitta :).