Emppuli pääsi jälleen karvoistaan ajelukoneella. Ollaan käyty paljon maalla katsomassa puoliskon velipojan tilan lehmiä ja koiraa pelkäämättömiä lapsosia, joihin Emppu on parin päivän jälkeen ainakin "melkein" tottunut (=ei hauku ihan koko ajan ;D). Lehmät saavat kyytiä haukkujen muodossa, joten Emppulia saa vähän käskeä muualle niiden tieltä.

Juhannuksena oltiin "Valkaman mökillä" ja Emppu sai juoskennella koko viikonlopun vapaana maalla. Emännän ja isännän uimaan meno vähän huolestutti ja räpätys alkoi kun lähdettiin polskimaan.

Emäntä on edelleen töissä ja Enna on käynyt kiitettävän usein ulkoiluttamassa. Säiden lämpemenisen huomaan Emppulin rauhallisuutena. Ohitukset on parantuneet, enää ei tarvitse välttämättä namia kun koira on kohdalla, vaan namin voi antaa jo koiran menon jälkeen (melkein aina).

Muuten riiviö kuluttaa aikaansa nuolemalla mammansa naamaa aina kun se yrittää tehdä kotijumppaa kotona ja kerjää rapsutuksia Antilta kiipeämällä sen syliin. Se on miun Emppu.