Emännän lopputentti meni ihan hyvin (suullinen osio vielä tiistaina) ja Emppu on palannut takaisin - Latokylä raikaa jälleen :D.
Emppu oli suurimman osan Annan luona Ompun kanssa, ja pari päivää "mummolassa". Omppu tulee toivon mukaan pian vastavierailulle hoitoon, että Emppu saa taas leikkikaverin.
Mietiskelin tässä seuraavia koulutustavoitteita. Ois hiukka kutinaa lähteä tokoilemaan niin pian kun se on mahdollista, mutta ehkäpä jätän kuitenkin tokoilut katseluasteelle vielä tämän talven aikana, ja panostan arkitottelevaisuuteen. Lahdessa on 14. päivä tammikuuta kisat joihin vois mennä katselemaan, maaliskuun alussa on myös kisat Tampereella mihin yksi kaveri on menossa, sinne riittäisi jo Empunkin ikä, mutta ehkä parempi että menen vaan katsomaan senkin.
Vetäminen hihnassa on ollut hoitotätien mielestä ongelma, eikä mikään ihme.. Mulla hihnakoulutus oli jossain vaiheessa ahkeraa, mutta vapaanaolokielto murtuman parantumisen aikoihin vaikeutti koulutusta huomattavasti. (Emppu oli aina niin energiaa täynnä hihnassa ulkoillessa.). Nyt taas olen itse käyttänyt enemmän fleksiä, joten ei ihmekään että hihnassa hienosti kävely on vaikeaa.
Ajattelin opettaa hihnassa kävelyä niin kuin muitakin "temppuja", lyhyitä jaksoja kerrallaan. Periaate on antaa naksua ja namia kun hihna pysyy löysällä. Jos hihna kiristyy, pysähdyn ja odotan. Loput ajasta pidän Empun flexissä / vapaana tuossa viereisessä metsäpläntissä, ja muistan kouluttaa VAIN kun olen hyvällä tuulella :D. (Kokemuksen syvällä rintaäänellä: Hihnaopetuksessa saattaa mennä helposti hermo..) Olisi myös hyvä jos hihnan kiristyminen voisi olla jonkinlainen vihje. Esim kun hihna kiristyy voisin pyytää Empun sivulle - täten kiristyminen ennakoi sivulle tuloa. Yritän kuitenkin palkita usein jo ennen kuin hihna kiristyy jotta koulutuksesta ei tule hihnan vedon ja sivulletulon välistä tzombailua :D.. Kun tämä onnistuu mukinoitta harvennan palkintojen määrää. Juups siin on tavote ja suunnitelma, katsotaan mitä käy käytännön elämässä :D.